Puoluekokousaloitteet 2012

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

YPSY on lähettänyt puoluehallitukselle kaksi puoluekokousaloitetta käsiteltäväksi puoluekokouksessa kesällä 2012: 1. Rahamarkkinoiden sääntelystä; 2. Vapaajäsenyydestä.

1. Puoluekokousaloite rahamarkkinoiden sääntelystä

Jo parinkymmenen vuoden ajan on rahamarkkinoiden sääntelyä purettu, ensin USA:ssa ja sitten myös Euroopassa. Pankkien toiminnan rajoituksia on poistettu, ja suuri osa finanssipalveluista on siirtynyt pankkisektorin ulkopuolelle ilman minkäänlaista valvontaa. Markkinoille on luotu yhä uusia johdannaisia, joiden rakenne ja niiden sisältämät riskit ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Riskien tasaamisen sijasta ne ovat johtaneet todelliseen kasinotalouteen. Rahoituslaitokset pyörittävät uhkarohkeita operaatioita muiden rahoilla. Menoa ruokkivat myös tolkuttomat kannustinjärjestelmät, jotka edistävät lyhytaikaisten voittojen kalastusta ja varomatonta riskinottoa pitkäaikaisen sitoutumisen ja vastuunkannon sijasta. – Tavallisia kansalaisia houkutellaan rahastoihin näennäisesti hyvillä tuotoilla, ”kansankapitalismilla”, mutta järjestelmän todelliset voitot keräävät häikäilemättömät suurtoimijat ja sisäpiirit.

Rahoitusjärjestelmän perustarkoitus, pääomien tehokas kohdentaminen tuottavaan toimintaan ja maksuliikenteen häiriötön hoitaminen on hämärtynyt ja tilalle on tullut finanssi-instrumenteilla käytävä kauppa ja voittojen kalastus. Yksityisyrityksinä toimivat luottoluokituslaitokset eivät ole pystyneet tai välittäneet nähdä syntyviä vääristymiä, vaan ovat usein kulkeneet samassa virrassa valvottaviensa kanssa. Finanssisektori on luonut valtavat määrät katteetonta rahaa, joka moninkertaisesti ylittää reaalitalouden tarvitsemat rahoitusvirrat.  Näin on syntynyt kuplia, joiden puhkeaminen voi viedä sijoittajien rahat ja pahimmillaan ajaa reaalitalouden kriisiin.

Talouspolitiikkaan on ideologisista lähtökohdista, mutta myös eräiden taloustieteilijöiden tuella tuotu uusi perusnäkemys, jossa uskotaan markkinoiden kykyyn itse korjata vääristymät ja toteuttaa vapaaehtoinen itsesäätely. Talouden hallinnassa painopiste on siirtynyt kysynnän vakaudesta tarjonnan vahvistamiseen. Tuloksena onkin ollut pääomatulojen kasvu työtulojen kustannuksella.

Suomessa on pääomatulojen verotusta suhteellisesti kevennetty siirtymällä pääomatulojen erilliseen tasaveroon. Julkisten palveluiden rahoitusta on katettu kasvavassa määrin tasaveroilla, kuten arvonlisävero, valmisteverot ja haittaverot. Tuloerojen kasvu onkin ollut silmiin pistävä, ja luokkayhteiskunta tekee paluutaan Suomeenkin.

Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoilla hankitaan voittoja vain rahaa siirtelemällä. Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoiden vastuuton peli aiheuttaa jatkuvasti kriisejä, jotka vaarantavat reaalitalouden. Rahoituksen tulee palvella perustarkoitustaan, olla reaalitalouden palveluksessa, voiteluaineena, ei hiekkana rattaissa.

On hylättävä perusteeton ja ideologiseen uskoon perustuva käsitys markkinoiden kyvystä itse korjata vinoutumat. Markkinat toimivat hyvin vain, kun ne on asianmukaisesti säännelty ja niiden toimintaa valvotaan.

Ei ole hyväksyttävissä tuloerojen ja niiden myötä elinolosuhteiden, koulutuksen, terveyden, osallistumismahdollisuuksien vääristyminen ja julkisten palveluiden korvaaminen liiketoiminnalla. Pienen eliitin perusteeton rikastuminen muiden kustannuksella nakertaa yhteiskuntarauhan pohjaa.

Kansainvälisten finanssimarkkinoiden hallitsematon vinosuuntaus globalisoituneessa maailmantaloudessa on suuri globaalinen ongelma, joka on ratkaistava osana uutta globalisaation hallintaa. Siksi tarvitaan maailmanlaajuisesti ja koordinoidusti toimiva ja valvottu uusi sääntely- ja valvontajärjestelmä.
–    Peruspankkitoiminnan (talletus ja lainaukset yksityishenkilöille ja yrityksille) erottaminen muusta toiminnasta erilleen niin, että spekulatiiviset operaatiot eivät vaaranna pankkijärjestelmän perustoimintoja.
–    Tiukemmat pankkien vakavaraisuussäännöt, joissa oman pääoman vaatimustasot ovat nykyisiä korkeammat
–    Muiden finanssitoimijoiden ottaminen viranomaisten sääntelyn ja valvonnan piiriin
–    Epämääräisten ja harhaanjohtavien johdannaisten kielto
–    Ylikorkeiden bonusten rajoittaminen, tilalle palkitsemis- ja kannustusjärjestelmät, jotka tukevat pitkäjänteistä työtä, tuloksia ja vastuunottoa.
–    Luokituslaitosten saattaminen sääntelyn ja valvonnan alaisiksi.
–    Maailmanlaajuinen transaktio- ja valuuttakauppavero hillitsemään spekulatiivisia rahaliikkeitä
–    Veropolitiikassa pääoma- ja tuloverojen tasapainoon saattaminen.

Ongelmat tiedetään, ja lukuisia parannusehdotuksia on jo esitetty. Euroopan Komissio on tehnyt EU-alueen kattavia ehdotuksia, ja joistakin on jo päätetty. Baselin komitea on päättänyt uusista pankkien vakavaraisuussäännöistä (Basel III), G-20-ryhmässä on hahmoteltu uutta säännöstelyä, jne. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset pitäisi määritellä niin, että kaikkia saatavia koskevat samat oman pääoman minimivaatimukset, esim. 8 %. Nyt valtioiden velkapaperit luokitellaan riskittömiksi. Monien sääntöjen noudattaminen kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen ja siirtymäajat ovat pitkiä. Uuden sääntelyn luominen ei ole helppo tehtävä. Lukuisia eturyhmiä suurine rahavaroineen on jo liikkeellä uudistusten torjumiseksi, lobbaus ja propaganda ovat käynnissä.

Tarvitaan hyvää asiantuntemusta ja vaikeisiin asioihin paneutumista, mutta ennen kaikkea vahvaa poliittista tahtoa. Ongelma on maailmanlaajuinen. Siksi se vaatii yhteistyötä ja koordinoitua, yhdensuuntaista toimintaa kansallisella ja ennen kaikkea kansainvälisellä tasolla. Maailman rahamarkkinoiden tervehdyttäminen on pitkäaikainen ja raskas urakka.

SDP:n on luotava oma uudistusohjelma, joka ottaa huomioon em. tekijöiden lisäksi jo käynnissä olevat uudistuspyrkimykset ja tukee oikeansuuntaisia hankkeita. SDP:n on tässä toiminnassa oltava eturivissä ja toimittava tiiviissä yhteistyössä muiden muutosvoimien kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla:
–    Kansallisella tasolla hallituspolitiikassa ja eduskunnassa sekä yleisön valistamisessa
–    Kansainvälisellä tasolla yhteistyössä muiden sos.-dem. puolueiden ja edistyksellisten liikkeiden kanssa – pohjoismaisella ja EU-tasolla, Sosialistisessa internationaalissa ja muissa yhteyksissä kansalaisjärjestöjen kanssa
–    EU:n sisällä sen toimielimissä – neuvosto, parlamentti, muut elimet – vaikutettava Komissioon
–    Kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK, WTO, UNCTAD) sekä Maailmanpankki-ryhmässä ja alueellisissa pankeissa
–    EU:n kautta ja omalla esiintymisellä keskeisillä talousfoorumeilla, kuten G-8, G-20 ja World Economic Forum.

Edellä todetun nojalla puoluekokous päättää
1)    Perustaa erityistyöryhmän, johon kutsutaan puolueen parhaat asiantuntijat ja joka tehtävänä on
–    muotoilla puolueen toimintaohjelma rahoitusmarkkinoiden hallinnan uudistamiseksi, ottaen huomioon tähänastinen kehitys ja uudistushankkeet ja
–    seurata ohjelman toteuttamista ja raportoida siitä puoluehallitukselle sekä antaa suosituksia ajankohtaisiksi politiikkapäätöksiksi.
2)    Käsitellä ohjelman toteutumista seuraavassa puoluekokouksessa puoluehallituksen raportin pohjalta.

29.11.2011 Yhteiskuntapoliittinen Sos.dem. Yhdistys ry

2. Puoluekokousaloite vapaajäsenyyden poistamiseksi

Esitämme käsitteen vapaajäsen poistamista puolueen säännöistä.

Puolueella on tällä hetkellä noin 25 500 maksavaa jäsentä ja noin 19 700 vapaajäsentä. Tämän lisäksi perusjärjestöjen esittämiä sosiaalisista syistä maksuvapaita on 2900 ja kunniajäseniä 150. Ennusteen mukaan jäsenmaksua maksamattomat ovat nousemassa puolueessa enemmistöksi. Tämä on luonut yleisen yhdistyskäytännön kannalta kestämättömän tilanteen.

Perustelut vapaajäsenyydelle ovat ajalta, jolloin eläkejärjestelmät puuttuivat tai olivat hyvin puutteellisia ja ihmisten elinikä sekä elintaso nykyistä oleellisesti alempi. Kuluvalla vuosikymmenellä keskimääräinen työeläke on 1600 euroa, eläkeläiset ovat suuri omistava väestöryhmä ja eliniän ennuste lähenee 80 vuotta.

Ehdotamme, että jäsenmaksuista vapaita olisivat vastaisuudessa vain kunniajäsenet ja ne, joita perusjärjestöt sosiaalisin perustein ehdottavat.

Toimintamme tarvitsee tulevaisuudessa täyden tuen ja aktiivista toimintaa kaikilta niiltä, jotka tahtovat edistää sosialidemokratiaa. Työstä paremman Suomen ja maailman hyväksi ei voi olla vapaa iän tai toimintavuosien perusteella.

29.11.2011 Yhteiskuntapoliittinen Sos.dem. Yhdistys ry