YPSY:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Paasitornissa 1.3.2016 klo 17. kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat kuten Toimintakertomus ja Tilinpäätös vuodelta 2015.
Alla on luettavissa tiivis versio toimintakertomuksesta. Voit myös lukea seikkaperäisen pitemmän version: YPSY_SDP_toimintakertomus2015 (pdf).
Toimintakertomus vuodelta 2015
Yhteiskuntapoliittisen sos.dem. yhdistyksen kevätkautta leimasi valmistautuminen eduskuntavaaleihin, mikä näkyi kuukausikokousten aiheissa, alustajien valinnassa ja satsauksena lehti-ilmoitteluun Demokraatissa. Uutena toimintamuotona YPSY kokosi jäsenistöstään asiantuntijalistan, joka toimitettiin Helsingin piirille ehdokkaiden käyttöön kahdenvälisiin keskusteluihin ja sparraukseen. Tämä toimintamuoto ei kuitenkaan sytyttänyt ehdokkaita, joten yhteistyö ehdokkaiden kanssa jäi laihaksi lukuun ottamatta yhdistyksen omasta piiristä ehdokkaana ollutta Nina Casténia.
Vaalitulos oli sosialidemokraateille historiallisen huono, 16,5 % äänistä ja 8 paikan menetys. Eduskuntaan saatiin 34 kansanedustajaa, joista Helsingin listalta vain 4 (Erkki Tuomioja, Eero Heinäluoma, Tuula Haatainen, Nasima Razmyar). Piirin puheenjohtaja Pilvi Torsti pääsi ensimmäiselle varapaikalle 3451 äänellä. Ehdokkaana ollut YPSY:n varapuheenjohtaja Nina Castén teki intensiivisen ja kulttuuriarvoja puolustavan kampanjan ja sai 645 ääntä – ensikertalaiseksi varsin kunnioitettavasti.
Kuukausikokoukset
Toimintavuosi alkoi 27.1. professori Jorma Kalelan alustuksella ja avoimella keskustelutilaisuudella Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja perustulo. Kalelan näkemyksen mukaan perustulo voisi hyvinkin toimia hyvinvointivaltion uutena perustana. Pyydetyt kommenttipuheenvuorot olivat kuitenkin epäileväisiä. SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta piti perustuloa monella tapaa ongelmallisena nimittäen sitä utopiaksi, sumuverhoksi tai turhaksi himmeliksi. Kansanedustajaehdokas prof. Pentti Arajärvi jakoi Kalelan huolen hyvinvointiyhteiskunnan puutteista, mutta ei asettunut tukemaan perustuloa. Läsnä oli 41 henkilöä.
26.2. helmikuun kuukausikokouksessa jatkettiin keskustelua toimeentulorakenteen muutoksesta teemalla Yrittäjyydellä nousuun! Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Helsingin Sos.dem. Kilta ry:n ja SONK:n kanssa. Yrittäjäiltaan osallistui 27 henkilöä. Alustajina olivat toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät ry (Yrittäjyydellä nousuun! Kolmikantako romukoppaan?) ja kansanedustaja Mikael Jungner (Miksi yrittäjyys toimii?) sekä Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Pilvi Torsti (Yrittäjyys, työnilo ja hyvinvointivaltion tulevaisuus). Yhteiseksi näkemykseksi kiteytyi: sekä talouskasvun että työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että olemassa olevia esteitä raivataan pienyritysten kasvun tieltä.
Eduskuntavaalien lähestyessä pyydettiin SDP:n puoluehistorian ensimmäinen vaalipäällikkö kansanedustaja Tytti Tuppurainen pitämään 12.3. tilannekatsaus otsikolla Poliittinen kenttä vaalien alla. Vaikeat ja hankalat rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Talouskasvun edistämistä ei kuitenkaan tehdä hinnalla millä hyvänsä vaan oikeudenmukaisuutta toteuttaen ja heikommassa asemassa olevien turvaa edistäen sekä kasvun pitkän tähtäimen edellytyksistä huolehtien. Tässä SDP tekee selvimmän pesäeron muihin puolueisiin, kiteytti Tuppurainen. Läsnä oli 17 henkilöä.
Juttutuvassa järjestettiin vaalien alla tiistaina 31.3. Arvokeskustelu monikulttuurisesta ja eriarvoisesta Suomesta YPSY:n varapuheenjohtajan Nina Casténin ideoimana. Keskustelijoina olivat toiminnanjohtaja, kulttuurituottaja Nina Castén, kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Heistä Castén ja Heinäluoma olivat SDP:n eduskuntavaaliehdokkaita Helsingissä ja Baltzar Uudellamaalla. Keskustelun juontajana toimi Risto Kolanen. Yleisöä läsnä oli 30 kuulijaa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että maassamme olevat vähemmistöt tulee integroida maahan. He eivät edusta omaa ryhmäänsä esim. mediassa tai politiikassa. On vältettävä kulttuurillista syrjäyttämistä. Kotoutumisen kaksisuuntaisuus merkitsee sitä, että myös valtayhteiskunnan tulee sopeutua monikulttuuriseen todellisuuteen. Tarvitaan monikulttuurisen väestön oman äänen kuuluviin saamista, jotta voidaan yhdessä rakentaa yhteistä kaupunkia ja maata. Läsnä oli 29 kuulijaa.
Huhtikuussa (8.4.) YPSY järjesti Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun, jossa vieraina olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn. Yleisöä oli runsaasti, noin 90 henkeä, muitakin kuin YPSY:n jäseniä. Mielenkiintoista oli todeta, että mitään suuria kiistoja Tuomiojan ja Rehnin välillä ei näyttänyt olevan. Päinvastoin, keskustelu käytiin hyvässä hengessä.
Eduskuntavaalien jälkeen kokoonnuttiin 29.4. Suunta Suomelle -keskustelutilaisuuteen, jossa ministeri Lauri Ihalainen pohti tulevaisuuden talous- ja yhteiskuntapoliittisia haasteita ja povasi vakavia aikoja, kipeitä leikkauksia ja rakenneuudistuksia. Läsnä oli 22 henkilöä.
Syyskauden ohjelma alkoi 13.-14.9. retkellä Tallinnaan, jossa Viron politiikkaa esitteli parlamentin Riigikogun puhemies Eiki Nestor ja sosiaalipolitiikan kysymyksiä kansanedustaja Helmen Kutt. Suomen suurlähetystössä suurlähettiläs Kirsti Narinen virkamiehineen briiffasi retkeläiset (36 henkeä) mm. turvallisuuspolitiikan ja talouden kysymyksiin. Pikavisiitti tehtiin Viron SDP:n puoluetoimistoon. Lounaalla saatiin kuulla johtaja Anu Laitilan esittely Suomen kulttuuri-instituutin toiminnasta Virossa. Vapaa-ajan ohjelmassa osa ehti taidemuseo KUMUun, osa katsomaan keskieurooppalaisen taiteen näyttelyä ”Taide hallitsee” Raatihuoneessa. Iltaa vietettiin Estonia teatterissa Ball im Savoy -esityksen parissa.
Syyskuussa käytiin keskustelua Valtio ja kirkot ja laajemminkin valtion suhteesta uskonnollisiin yhteisöihin. 16.9. pidettyyn tilaisuuteen osallistui 18 henkeä. Keskustelun aloitti suurlähettiläs Ilkka Ristimäki otsikkonaan Valtion suhde uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin vakaumuksiin ja yhteisöihin. Hän kiinnitti huomiota kirkosta eroamisen kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun aikana selvittäen syitä sekä korosti kansalaisten yhdenvertaista asemaa ja riippumattomuutta siitä, mihin kirkkokuntiin he kuuluvat tai kuuluvatko mihinkään. Hän katsoi, että kehitys asettaa kyseenalaiseksi ev.lut. kirkon aseman valtion kirkkona. Häntä kommentoi Kirkon tutkimuslaitoksen tutkija, teol.tri Leena Sorsa todeten, että kirkolle on tärkeää kuulla kritiikkiä herkällä korvalla ja seurata ajan henkeä. Kirkon ja valtion suhde liittyy aina poliittiseen ilmapiiriin.
Poliittinen keskustelu. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koetut leikkaukset ja pääministeri Sipilän ajama laaja yhteiskuntasopimus, jonka syntymistä yritettiin vauhdittaa uhkauksilla miljardin lisäleikkauksista, uusista veronkiristyksistä sekä työehtoja heikentävien pakkolakien valmistelusta, kiristivät syksyn poliittista ilmapiiriä. YPSY:ssä kaivattiin poliittista keskustelua. Se toteutui, kun vieraaksi saatiin 21.10. kansanedustaja Timo Harakka, jonka poliittisen katsauksen otsikko oli SDP – pääministeripuolue vuonna 2023. Aihe ja alustaja olivat houkutelleet paikalle 32 henkeä.
Kaupunkien kehityshaasteista keskusteltiin Ypsyn järjestämässä keskustelutilaisuudessa 16.11. Läsnä oli 20 henkeä. Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen totesi alustuksessaan Asuntorakentamisesta kärkihanke kaupunkipolitiikkaan, että tehokas tapa saada Suomi kasvuun on satsata kaupunkeihin, sillä kaupungit ovat kansantalouden todellinen vahdittaja. Hänen jälkeensä kuultiin Helsingin kehitysnäkymistä kaupunginvaltuuston sd-ryhmän puheenjohtajan Osku Pajamäen alustuksessa Millainen ihmisten Helsinki?
2.12. Helsingin sos.dem. Killan ja YPSY:n yhteisesti järjestämässä keskustelussa pureuduttiin ajankohtaiseen aiheeseen Valtion ja kansanvallan kanavista ja rajoista. Läsnä oli 31 henkilöä. Tilaisuuden aloitti dosentti Johanna Rainio-Niemi lähestyen aihetta konsensustutkijana. Hänen jälkeensä panelistit dosentti Mikko Majander ja valt.tri Pekka Perttula pohtivat valtion vallan rajoja. Keskustelua ohjasi Jussi Vauhkonen.
Teatterivierailut
Toimintavuoteen mahtui kolme kotimaista teatteriesitystä: Alec Aallon näytelmää Rådgivaren kävi Lilla Teaternissa 6.2. katsomassa 27 ypsyläistä. Susanna Kuparisen poliittiseen kabareeseen Eduskunta III tutustui 5.11. Ryhmäteatterissa 23 ypsyläistä. Aurinkoteatterin fasismia satu-westernin muodossa käsitelleen esityksen Maa-Tuska näki 18 henkeä YPSYn piiristä 27.11. ja osa kuunteli sen jälkeen ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Mustanojan selostuksen näytelmän valmistamisesta ja tavoitteista.
Hallinto ja talous
Johtokunta ja toimihenkilöt: Yhdistyksen johtokuntaan vuonna 2015 kuuluivat puheenjohtajana Eila Nevalainen, varapuheenjohtajana Nina Castén ja muina jäseninä Seppo Kauppila, Rinna Kullaa, Marjatta Oksanen, Jarno Parviainen, Ilkka Ristimäki, Iivo Salmi, Riitta Seppälä ja Riku Warjovaara sekä varajäseninä Alec Aalto, Markku Aho ja Rauno Viemerö. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Pekka Koivusalo hoiti YPSY:n taloudenpidon ja Riitta Seppälä sihteerin tehtävät.
YPSY:n varapuheenjohtaja Nina Castén oli SDP:n Helsingin piirin piirihallituksen jäsen, toimi kaupunginhallituksen varajäsenenä, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan seuraajajäsenenä ja Helsingin Monet Kasvot -verkoston puheenjohtajana sekä eduskuntavaaliehdokkaana keväällä 2015.
Toiminnantarkastajia olivat Arne Wessberg ja Ossi Paukku, varalla Heikki Oksanen ja Olavi Syrjänen.
Piirikokousedustajina toimivat Eila Nevalainen, Nina Castén, Veli-Pekka Laakso, Juhani Turkkila, Riku Warjovaara ja Jarno Parviainen. Varaedustajiksi valittiin Riitta Seppälä, Marjatta Oksanen, Pekka Koivusalo, Seppo Heikki Salonen, Iivo Salmi ja Ulla Parviainen.
Naispiiriin nimettiin yhdistyksen edustajiksi Eila Nevalainen, Nina Castén, Rinna Kullaa, Marjatta Oksanen, Ulla Parviainen ja Riitta Seppälä.
HTY:n edustajistossa YPSY:ä edusti Pekka Koivusalo ja varalla Nina Castén.
Jäsenistö: Vuoden päättyessä yhdistykseen kuului 139 jäsentä, joista miehiä 97 ja naisia 42.
Sääntömääräiset kokoukset: Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 12.3. ja syyskokous 16.11., molemmat Paasitornissa. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuonna alulle pannun historiikin käsikirjoitus valmistui toimintavuonna, kirjoittajana Maunu Harmo. Hänen työtään tuki toimituskunta, johon kuuluivat Seppo Heikki Salonen ja Esko-Olavi Seppälä. Taitto ja painatus jäivät seuraavaan vuoteen.
Talous: Yhdistyksen jäsenmaksutuotot vuonna 2015 olivat 805,41 euroa. Toimintansa rahoittamiseksi ja historiikin julkaisukuluihin yhdistys peri ylimääräistä, vapaaehtoista jäsenmaksua, jota kertyi 1146 euroa. Yhteensä jäsenmaksutuotot nousivat 1951,41 euroon. Merkittävä osa yhdistyksen tuotoista ja kuluista johtuu yhdistyksen vilkkaasta kulttuuritoiminnasta, jonka tuotoilla pyritään kattamaan kulut. Kansan sivistysrahaston YPSY:lle edellisenä vuonna myöntämä 2.000 euron apuraha maksettiin historiikin kirjoittajalle tekstin valmistuttua joulukuussa. Kuluja kasvatti myös vaalivuosi ja lehti-ilmoittelu, jonka vuoksi YPSY:n tiedotus- ja kokouskulut nousivat edellisestä vuodesta. Yhdistyksen kulut olivat 5237,43 euroa, ja tuotot 3613,91 euroa, joten alijäämää syntyi 1623,52 euroa. Alijäämä katettiin taseesta.
Helsingissä 15.2.2016 Johtokunta