Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä vieraili YPSYssä 28.1. puhuen aiheesta ”Julkinen talous kriisissä, miten käy koulutuksen?” Riitta Seppälän raportti kokouksesta julkaistiin Stadin Ruusussa:
Koulutuksen kehittämisessä suuria haasteita
Suomi on paistatellut 2000-luvulla ns. PISA-tutkimusten mallimaana. PISA on OECD-maiden yhteinen ohjelma, jossa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia ja selvitetään opiskeluasenteita ja -taitoja.
Kylmää kyytiä saatiin viime joulukuussa, jolloin julkistettiin vuoden 2012 tulokset. Vaikka pudotus ei ollut dramaattinen, se ravisteli, sillä Suomen tulokset ovat heikentyneet kaikilla mittareilla, niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissäkin. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi kouluviihtyvyys on heikko. Rauhattomassa suomalaisessa koulussa eivät viihdy oppilaat eivätkä opettajat. Koulujen rakennuskanta on huonossa kunnossa ja kalliiden homevaurioiden korjaaminen etenee kivuliaasti. Suomalaisten kielivaranto on heikkenemään päin. Hyvistä opetusohjelmista ja teknisistä laitteista ei ole tarkoitettua hyötyä, kun opettajien valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön eivät riitä eikä oppilailla ole aina edellytyksiä keskittymiskykyä ja ponnistelua vaativaan pitkäjänteiseen opiskeluun, totesi kouluhallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä YPSYn keskustelutilaisuudessa tammikuun lopulla. Ongelma on asenteissa.
Lisähuolta aiheuttaa julkisen talouden kriisi pysyvän rakennevajauksen ja edelleen kasvavan velan vuoksi. Jo toteutettu kuntien valtionosuuksien leikkaus 3,7 miljardilla eurolla ei riitä, vaan edessä on vielä noin kolmen miljardin lisäleikkaus. Se panee kuntien päättäjät vaikeiden ratkaisujen eteen. Koulujen menoista noin 80 % muodostuu opettajien palkoista, joten koulutuksen leikkaukset kohdistuvat vääjäämättä opetukseen. Ryhmäkokoja on jo kasvatettu, ammattikorkeakoulujen koulutuslinjoja lakkautettu ja yt-neuvotteluja käynnissä.
Ollaan vaarallisella tiellä. Koulutuksen kehittäjillä riittää siis haasteita. Juustohöylä ei ole Pitkälän mielestä oikea ratkaisu, vaan tarvitaan suunnitelmallisuutta ja selvityksiin perustuvia päätöksiä sekä valtion että kuntien tasolla. Koulutuspolitiikan valtakunnallisen kehittämissuunnitelman (KESU) lisäksi Pitkälä peräänkuulutti paikallisia ”kuntakesuja” ja ammatillisen koulutuksen ”amkesuja”, joiden avulla alueellista ja paikallista koulutusta kehitettäisiin omien vahvuuksien ja työvoimatarpeiden pohjalta. Tieto- ja viestintätekniikan luomat mahdollisuudet, mm. ”digipilveen” sijoitetun oppimateriaalin käyttö, on kyettävä ottamaan haltuun opetuksessa. Se edellyttää panostusta opettajakoulutukseen ja johtajuuden tukemiseen, hän korosti. Ylioppilastutkinto muuttuu tietokoneperusteiseksi asteittain vuoteen 2019 mennessä.
Samanaikaisesti on meneillään sekä esi- ja perusopetuksen että toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen uudistustyö. Lukio on menettänyt suosiotaan ammatillisen koulutuksen hyväksi, etenkin pohjoisen ja Pohjanmaan pojat ja maahanmuuttajat karsastavat lukiota. Tavoitetilan mukaan ikäluokasta puolet kävisi lukion, toinen puoli ammatillisen koulutuslinjan. Sekä peruskoulun että lukion uudistajilla on pähkäiltävänä, miten koulutuksessa toteutuu yleissivistävä tehtävä. Opetussuunnitelmista ja tuntijaosta pakollisten ja valinnaisten kurssien välillä vallitsee vahvasti erilaisia näkemyksiä. Pitkälän mukaan valinnaisuuden lisääntyminen on väistämätöntä. Kun uudistuksessa lukiolakia ei avata, osa lukion oppiaineista määräytyy jatkossakin lain perusteella. Vaativaa työtä tehdään myös ammatillisen koulutuksen perusteiden uusimiseksi. Niiden osalta kukaan ei tunnu olevan huolissaan yleissivistyksen osuudesta, Pitkälä valitti.
Tulossa oleva valtionosuusjärjestelmän rukkaus myllertää koulutuksen rahoitusrakenteen. Laskennallisen oppilasmäärän ja yksikköhinnan sijasta pohdinnassa on malleja, joissa rahoitus määräytyy suoritettujen tutkintojen ja oppimistulosten perusteella.
Nina Casténin ohjailemassa vilkkaassa keskustelussa pohdittiin globalisaatiokehityksen, teollisen innovaation ja tietoyhteiskunnan vaikutuksia koulutuksen laaja-alaistamiseen, haettiin keinoja opettamiskeskeisen koulun kehittämisestä oppimiskeskeiseksi mm. hyödyntämällä kokeilukouluverkostoa, lisäämällä tunneälykasvatusta ja kehittämällä opettajakoulutusta.
Riitta Seppälä